Purulelu nylonista

Purutikut olisivat nyt tarpeen. Pentu syö suunnilleen kaikki kepit mitä metsästä löytää. Mutta syötäppäs, kun niillä näyttää olevan laksatiivisia vaikutuksia.

Kysyin neuvoa yhdestä lemmikkieläintarvikeliikkeestä. Sieltä suositeltiin Nylabone-nylonluuta. Robin on muutaman kerran maistanut lelua, mutta vielä siitä ei ole tullut sen suosikkia. Ihmisnenään luussa on melko voimakas muovin haju, vaikka valmistajan mukaan siinä pitäisi olla ”sisäänvalettu lihan maku”.

Lopuksi vielä kuva, jolla ”järkytin” kasvattajaa tänä iltana. Jep, korvilla on oma tahto ja sen kyllä huomaa!

Continue Reading

Valjaista apu vetämiseen

Kirjoitin aikaisemmin Robinin taipumuksesta vetää hihnassa. Olemme kokeilleet ongelmaan harjoitusta, missä heti hihnan kiristyessä taluttaja pysähtyy eikä löysää otettaan ennen kuin koira ottaa ihmiseen katsekontaktin ja pyytää lupaa jatkaa matkaa. Menetelmän noudattaminen on tuottanut tulosta ja Robin on oppinut pyytämään luvan jatkaa matkaa. Jokaisessa vastaantulevassa tilanteessa tämä ei kuitenkaan toimi, ja sitä varten meidän täytyi keksiä vaihtoehtoinen keino hillitä vetämistä.

Apu löytyi Robinin uusista valjaista. Niihin on mahdollista kiinnittää hihna paitsi selkäpuolelle, niin myös rinnan kohdalle. Etupuolelle kiinnitetty hihna kulkee pitkin koiran kylkeä estäen koiraa vetämästä, sillä se pakottaa koiran kääntymään vetäessä siihen suuntaan, mistä hihna tulee. Robinin kohdalla hihnan kiinnityspaikan vaihtaminen toimi hyvin. Aamulenkki oli miellyttävä paitsi minulle, myös koiralle, sillä vetämisestä johtuvat pysähtelyt jäivät pois. Minun ei tarvitse myöskään pelätä enää sitä, että vetäminen vaarantaa koiran terveyden.

Continue Reading

Joulurauhan pikku tuholainen

Robinin ensimmäinen joulu meni perinteisesti matkalla isovanhempien luo. Niin ihmiset kuin kyläpaikatkin olivat pitkälti ennestään tuttuja, samoin autossa matkustaminen, joten ainoa uusi asia oli joulukuusi koristeineen. Sekin sai yllättäen olla rauhassa. Eniten pikku tassutermiitin huomiosta sai kärsiä mummolan kahdeksanvuotias tricolour collie Julle. Alussa se sai kääpiökokoisen peilikuvansa rauhoittumaan pelkällä pitkällä tuijotuksella, mutta joulun edetessä se joutui ottamaan käyttöönsä järeämmät keinot. Murina ja hampaiden näyttäminen toimivat jonkin aikaa hyvin, vaikka Robin päätti heti alusta asti ottaa kaiken ilon irti ison kaverinsa ärsyttämisestä. Se seurasi ja houkutteli tätä sitkeästi leikkiin mukaan vastarinnasta huolimatta. Turhaan. Jullen ilme muuttui sitä happamammaksi mitä pidemmällä joulu oli. Onneksi maalla on mahdollista jatkaa reviiriä tarvittaessa talon seinien ulkopuolelle ja sopu säilyi joulun loppuun asti.

Seuraavaksi jatketaan kohti uutta vuotta ja ilotulitusraketteja. On aina arvoitus, kuinka koira suhtautuu paukkeeseen, mutta olen luottavaisin mielin, sillä Robin ei ole tähän mennessä osoittanut pelkäävänsä muita ääniä kuin kieltämiseen tarkoitettua alumiinitölkkiä.

Continue Reading

Kennelyskä helpottaa

Kennelyskä osoittautui onneksi lyhyeksi taudiksi. Pahin koettiin toissayönä, jolloin Robinin yskä herätti meidät monta kertaa kesken unien. Myös sitä seuraava päivä oli pennulle raskas, mutta eilinen oli jo parempi. Viime yö menikin sitten ilman keskeytyksiä.

Ehkä suurin helpottava tekijä yskän suhteen on ollut lämmin suihku, missä Robin on saanut hengittää höyryä nyt kahdesti. Niiden jälkeen on ollut aina vähän pidempi tauko yskimisessä. Myös lepo on tehnyt varmasti hyvää, vaikka olenkin joka päivä laskenut pennun hetkeksi irti juoksemaan. Ero on ollut siinä, että kahden pitkän lenkin sijaan olemme tehneet yhden vähän lyhyemmän ja hitaamman lenkin.

Tänä aamuna kävimme sitten taas pidemmällä, reilun tunnin mittaisella lenkillä. Ostin eilen Robinille Rukkan valjaat ja samalla Orbilocin huomiovalon, joka valaisee tehokkuudellaan metsän kaikki lähitienoon puut. Nyt näkee lenkkeillä myös hämärissä – ja muut näkevät meidät.

Continue Reading