Pilipesu ja maailman pahin nöyryytys

Poikakoirana oleminen tarkoittaa säännöllistä vatsanaluskarvojen pesua. Täti valittaa, että muka haisen ja tahmaan maatessani lattiat. Kissanviikset, minähän vain tuoksun itselleni! Koetan välttää kastumisen aina oveluudellani, mutta pakenemisyritykseni kuitenkin epäonnistui tänään ja jouduin nöyrtymään suihkun edessä. Voi yäk, miten inhoankaan vettä! Ja sitten sain sitä vielä vahingossa päähänikin. Ja itse pesu on kopelointia pahimmasta päästä, mistä juontuikin mieleeni maailman kamalin nöyryytys, minkä tiedän. Koiranäyttelyt. Seisoa nyt kaiken kansan edessä pienellä liukkaalla pöydällä arvioitavana viimeistä karvaa myöten. Ja jos luulet, että siinä on nöyryytystä kylliksi, niin pieleen meni. Siihen kun lisätään se, että tuntematon ihminen testailee, ovatko pingispalloni vielä tallella, niin kaikki on reilassa. Tekisi mieleni murahtaa sille, että tottakai ne ovat tallessa! Se on kuule eunukki se, jolta ne puuttuvat, nih!

Artikkelikuva: Pixabay / 955169

Aiempia kirjoituksia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *